Hallikausi oli ja meni ja piakkoin olikin taas aika lähteä
lämpimään suunnistamaan. Parina aiempana talvena leiri on pidetty
Espanja-Portugali –akselilla, mutta tällä kertaa kohdemaana oli Turkki. Koskaan
aikaisemmin en ole Antalyan seudulla suunnistanut, joten maastot tarjoavat
varmasti jotain uutta koettavaa ja maastopankki senkun karttuu.
Ensimmäinen viikko leiriä on nyt takana ja ainakin
olosuhteet ovat ihan vimpan päälle. All inclusive –tarjoilu ei jätä nälkäiseksi
ja aurinko on antanut mukavasti väriä käsivarsiin. Treenit ovat sujuneet
mukavasti parin päivän takaista yötreeniä lukuun ottamatta.
Amatööriyösuunnistajana otin vaihtoehdon a) pakene vaihtoehdon b) juokse rata loppuun
äläkä välitä koirista sijaan, joten treeni jäi keskeneräiseksi. Ruumiita maastosta
ei onneksi löytynyt, vaikka huhun mukaan sellaiseen olisi siellä saattanut
törmätä.
Välillä radalla |
Välietappina juoksimme kaksi WRE-kilpailua eilen ja
tänään. Viimeisestä suunnistusstartista alkaa olla kulunut jo vajaa puoli
vuotta, joten hieman olivat hanskat hukassa eilisessä keskimatkan kilpailussa. Pitkällä
matkalla meno maistui jo paremmalta ja kroppakin tuntui sopeutuneen hyvin 19
asteen helteeseen.
Seuraavaksi muutama päivä kevyempää harjoittelua, joiden jälkeen toisenkin leiriviikon jaksaa treenata tehokkaasti!
-Anna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti