sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Rakas päiväkirja

23.11.14
Rakas päiväkirja,
tänään juoksin reilut pari tuntia Vuokatinvaaran vaelluspoluilla. Höttöistä lunta oli pari senttiä, mutta se ei juoksua haitannut. Maisemat ja kulku olivat kohdallaan.
Täällä juoksin.
24.11.14
Rakas päiväkirja,
aamulla oli syksyn toiseksi viimeinen englannin tunti. Olenkohan nukkununt jotenkin huonossa asennossa, koska oikeassa etureidessä vihlaisee hermokipu tuolilta noustessa pitkän istumisen jälkeen, vai aiheuttiko eilinen lenkki lantion seutuun jumia.

25.11.14
Rakas päiväkirja,
edelleen hermovihlaisu ylösnoustessa. Erikoinen juttu, sillä ennen vastaavaa on ollut vain takareidessä. Tänään lonkankoukistaja tuntui ärtyneeltä myös juoksutekniikassa, mutta ratavedoissa ei ollut ongelmia. Hierojakaan ei löytänyt mitään normaalista poikkeavaa kireyttä.

27.11.14
Rakas päiväkirja,
oikean lonkan seutu vieläkin pahasti jumissa, joten siirrän tasotestin eteenpäin. Juostessa ja kävellessä edelleen jotain hermokivun kaltaista. Jumppailen lantion seutua ahkerasti kuten fysioterapeutti neuvoi. Ei sen kuitenkaan pitäisi olla rasitusmurtuma, koska hyppiessä ei tunnu mitään. Menen ensi viikolla Säkylään ja fysioterapeutti voi katsoa jalkaa ja toivottavasti kertoa, mistä puristaa ja millä jumin saisi pois. Puolitoista viikkoa Australiaan lähtöön, joten pitää olla varovainen.

1.12.14
Rakas päiväkirja,
en ole tehnyt kolmeen päivään yhtään reeniä, mutta jalka ei tunnu paremmalta. Tänään yritin käydä hölkkäämässä. Pystyin juoksemaan kymmenisen minuuttia, mutta sen jälkeen oli pakko kävellä pois. Ja levähtää välillä puistonpenkillä, koska tuntui siltä, että jalka pettää alta. Taidan soitella maajoukkuelääkärille illalla.

3.12.14
Rakas päiväkirja,
Täällä olisin voinut juosta.
Kävin tänään magneettikuvassa ja reisiluun kaulassa näyttäisi oleskelevan rasitusmurtuman esiaste. Maailmancup jää väliin, mutta kahden viikon keppikävelyn ja levon jälkeen pitäisi päästä korvaavan pariin ja ehkä jo tammikuussa juoksemaan, mikäli vamma paranee hyvin. Lähden kuitenkin Australiaan, sillä siellä voin pyöräillä ja vesijuosta.
Täällä olisin voinut vesijuosta.

18.12.14
Rakas päiväkirja,
jalka on edelleen kipeä. Kipeytyy keppikävelystäkin.

21.12.14
Rakas päiväkirja,
kokeilin vesijuoksua järvessä. Ei tuntunut 15 minuutin juoksun aikana, mulla illalla alkoi särkeä.

23.12.14
Rakas päiväkirja,
kokeilin vesijuoksua ilman jalkoja. Luusärky tuli.

28.12.14
Rakas päiväkirja,
käytiin eläinpuistossa. Koalat nukkuvat vajaa 15 tuntia vuorokaudessa, syövät 4 tuntia ja ovat ruokalevolla viitisen tuntia. Aktiivista aikaa niillä on keskimäärin 4 minuuttia vuorokaudessa. Kuulostaa tutulta.
Täällä keppikävelin.

11.1.15
Rakas päiväkirja,
en ole edes yrittänyt reenata viime viikkoina, vaan antanut jalan parantua rauhassa. Viime päivinä olen päässyt sentään luonnon helmaan seuraamaan maailmancupia. Yllättävän vähän tuotti pahaa mieltä olla keppien kanssa kisapaikalla katsomassa kun muut juoksevat. Jalkakaan ei kipeytynyt, vaikka kisaturistipäiviin mahtui melko paljon kävelyä.

 
Sauvakävelysuunnistusmaajoukkue

17.1.15
Rakas päiväkirja,
saavuimme edellispäivänä Suomeen. Koska jalka on ollut kivuton viikon verran, kävin eilen kuntopyöräilemässä 20 minuuttia ja tänään puoli tuntia. Ei tuntemuksia! Lisäksi olen nyt Suomessa kävellyt ilman keppejä sisällä, eikä jalka ole millänsäkään. Kolmen päivän päästä menen magneettikuvattavaksi, jotta nähdään miten vamma on parantunut.

20.1.15
Rakas päiväkirja,
ennakkoaavistukseksi tulevista kuvista jalka kipeytyi eilen, kun päivän aikana jouduin kävelemään aika paljon eli yhteensä ehkä kilometrin. Kuvissa näkyy särö luussa, eli siellä onkin ollut rasitusmurtuma eikä pelkkä esiaste. Kepit pitää ottaa takaisin käyttöön, kuntopyöräilyuraani voin ehkä varovaisesti jatkaa viikon päästä ja juoksua maalis-huhtikuussa.

Koska jaksoin joulukuisen diagnoosin jälkeen olla positiivisin mielin, niin nyt voin varmaan synkistellä niin paljon kuin sielu sietää? Alkajaisiksi matkustan Pelloon, koska siellä pitäisi olla synkeä kaamosaika ja vähintään kolmekymmentä astetta pakkasta.
 
Epäonnistuin riittävän synkän kuvan ottamisessa.

25.1.15
Rakas päiväkirja,
kaamos ei ole näillä leveysasteilla alkuunkaan riittävän synkkä. Olen oleskellut sisällä verhot visusti ikkunoiden edessä ja koostanut ruokavalioni D-vitamiini- sekä kalsium-tableteista.


-marika.


sunnuntai 11. tammikuuta 2015

A Night In Fluenza

Yö on pimeimmillään. Ainoastaan katuvaloista heijastuva keltainen valo pilkahtaa verhojen välistä. En tiedä mitä kello on kun avaan silmäni mutta tuntuu kuin vasta olisin ne sulkenut yrittäessäni nukahtaa. Palelen vaikka päälläni on pitkähihaista ja lahkeista ja villasukkaa. Kehoni särkee ja  lihakseni kouristelevat. Tuskan hiki puskee ohimoille jotka jyskyttävät kuin niitä louhisivat kymmenet kaivosmiehet. Vetäydyn kerälle ja vedän peittoa tiiviimmin ympärilleni. Tuntuu kuin kallon onteloissa riehuisi tulipalo ja hengittäminen on tuskallista. Yritän halita vilunvärinät ja suljen silmäni. Päässäni kulkee irrallisia ajatuksia jotka tuntuvat jahtaavan toinen toisiaan. Jotkut ajatukset kasvavat ja hidastuvat ja voimistuvat enkä tiedä ovatko ne unta, totta vai mielikuvitusta. Toivon ensimmäistä, olen rättiväsynyt.


Avaan jälleen silmäni. On edelleen pimeää mutta pimeys ei ole yhtä tiivistä kuin aiemmin. Aivan kuin tuolta verhojen välistä jo näkyisi hieman luonnonvaloa. Minulla ei ole kuuma vaikka olen hiestä märkä. Nenääni polttaa ja kitalaki on kuin hiekkapaperia. Nousen ylös ja astelen pimeään keittiöön hakemaan vettä. Vesi maistuu karvaalta mutta kostuttaa suuta. Palaan petiin ja yritän hakea asennon jossa saisin unen päästä kiinni. Havahdun yhtäkkiä ääneen rappukäytävästä. Motorinen surina kajahtaa ilmoille ja voimistuu kunnes päättyy metalliseen kolinaan. Seuraavaksi äänet tulevat oveltamme. Postiluukku kolisee ja seuraa vaimea tömähdys. Lehti, tietenkin. Hikoiluni on loppunut. Vilunväristykset lisääntyvät ja särky hiipii lihaksiin kuin nousuvesi. Käperryn kyljelleni ja yritän keskittyä hengittämään. Sisään, ulos, sisään, ulos. Vaivun johonkin unen ja valveilla olon välitilaan. Ulkona valo lisääntyy, aamu on tulossa.

-hw

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Loma lopuillaan, vuosi aluillaan

Vuosi vaihtui muutama päivä sitten ja niin oli aika summata vuoden treenitunnit ja kilsat. Koska tykkään edelleen käyttää Juoksija -lehden perinteistä harkkapäiväkirjaa, vei homma jonkin verran aikaa (MyO:sta ne varmaan näkisi suoraan, mutta luotan enemmän tähän perinteiseen versioon). Vuoden faktat on kuitenkin kiva saada ynnättyä ja vertailla tilastoja edellisiin vuosiin. Uusi vihko on nyt käyty hommaamassa, eli eikun sitä sitten vaan täyttämään!

Tämän illan kuntopiiriä

Jumppa jatkui kotona (kuvaajan piti olla nopea :D)

Loma on sujunut mukavan rennosti Rovaniemi-Saariselkä akselilla ja näillä näkymin reissaamista muualle on luvassa vasta helmikuussa. Viime viikon treenit ovat sujuneet kivasti ja treenikausi on hyvässä vauhdissa. Talven ainoa ''etappi'' ovat helmi-maaliskuun vaihteessa järjestettävät nuorten SM-hallit. Sinne olisi kiva saada ajoitettua jonkinlainen kisakunto, mutta muuten tavoite on saada harjoiteltua hyvin kevättä ja kesää varten. Eniten odotan helmikuun leiriä Espanjassa: lämpöä, brunaa ja sulia baanoja. Vielä siihen on se puoltoista kuukautta… Siihen asti täytyy nauttia pakkasista.

Välillä on varmasti hyvä levähtää ja laiskotella, mutta nyt lomalla olen kyllä ollut erityisen saamaton. Kaikkea järkeväähän tietysti voisi tehdä, etenkin opintojen saralla kirjoitusrumban alkaessa taas kuukauden päästä. Noh, keskiviikkona tämä nautiskelu päättyy, kun viimeiset neljä kouluviikkoa alkavat. Tänä iltana kanavoin ylimääräisen energiani leivontaan ja pyöräytin pellillisen sämpyläruutuja. Reseptin tarjosi Nalle-ruiskaurahiutalepaketin takaosa. Ihan hyvää tuli!


Mikäli ennusteisiin on luottamista, huomenna pitäisi mittarin lukema painua taas alle kahdenkymmenen pakkasasteen. Lepopäivä sattui siis ihan hyvään saumaan kelin puolesta. Harmillisesti myös Tour De Ski lepää huomenna, joten penkkiurheilua ei ole tarjolla. Täytyy siis nauttia toiseksi viimeisestä lomapäivästä muilla konsteilla.

Viikon päätteeksi toivotan vielä kaikille iloista ja antoisaa uutta vuotta 2015!

-Anna